News
No one is safe until everyone is safe: Finland must advance global COVID-19 solidarity


JOINT STATEMENT IN SUPPORT OF GLOBAL COVID-19 SOLIDARITY | The UN actors in Finland acknowledge Finland’s support towards multilateral COVID-19 responses, including through the UN system. In the joint statement released on 16 April 2021, several UN organizations and affiliates in Finland and UN organizations with host country agreements with Finland propose measures through which Finland can step up its efforts in support of global solidarity related to COVID-19 pandemic.
COVID-19 statement Indonesia © UNICEF/Fauzan Ijazah
Image: © UNICEF/Fauzan Ijazah

UN actors operating in Finland want to encourage Finland to continue its active role as part of the multilateral co-operation as follows:

1. All countries must have equitable and fair access to COVID-19 vaccines

  • Finland must keep its promises of financial support to the COVAX facility, the key multilateral mechanism to ensure equitable access to COVID-19 vaccines for all countries, including developing countries.
  • Finland must also consider increasing it financial support to multilateral organizations and coalitions working on COVID-19 vaccines such as COVAX, GAVI, CEPI, WHO and UNICEF.

2. Developing countries’ readiness to vaccinate their citizens against COVID-19 must be strengthened

  • Finland must support national COVID-19 Vaccine Deployment Plans and strengthening health systems in developing countries, including through multilateral organizations such as WHO and UNICEF
  • Finland must promote vaccine confidence through dialogue, especially with its bilateral partner countries

3. COVID-19 vaccinations should be equally accessible for all groups of people

  • Finland must, in dialogue with its bilateral partner countries, support equal access of all people, including the vulnerable and excluded groups, to COVID-19 vaccinations

4. Commitment to multilateral cooperation is key in the fight against the COVID-19 pandemic

  • Finland must defend international COVID-19 solidarity in high-level negotiations
  • Finland must continue to prioritize its possible future procurement of COVID-19 vaccines through multilateral mechanisms that also take into account the needs of developing countries.
  • Finland must donate its own excess COVID-19 vaccine doses to developing countries, through multilateral mechanisms
  • Various UN agencies, funds and programmes are active in COVID-19 response and recovery. Finland must maintain its support to the UN system in the future
The signing agencies

IOM (International Organization for Migration)
Finnish Refugee Council
UNICEF
UN Association of Finland
UN Global Pulse Finland
UN Women
UNU-WIDER

Original statement in Finnish
Kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa – Suomen toimittava aktiivisesti globaalin koronasolidaarisuuden puolesta

YK-toimijat kiittävät Suomea aktiivisuudesta koronan vastaisessa globaalissa yhteistyössä. Suomi kohdensi noin 80 milj. euroa kehitysyhteistyövaroja koronapandemian vastaisiin toimiin vuonna 2020, edistää Building Back Better and Greener -lähestymistapaa koronan jälkeisen elpymisen vahvistamiseksi sekä tukee monenkeskisiä kansainvälisiä rokoteliittoumia.

Suomessa toimivat YK-toimijat haluavat kannustaa Suomea jatkamaan aktiivista rooliaan osana monenkeskistä yhteistyötä seuraavasti:

1. Koronarokotteiden yhdenvertainen saatavuus kaikille maille on varmistettava

Maailmanlaajuisen koronaimmuniteetin saavuttaminen edellyttää sitä, että pandemia saadaan kuriin kaikkialla, myös alhaisen tulotason maissa. Siksi on tärkeää, että kaikki ihmiset kaikissa maailman maissa voidaan rokottaa mahdollisimman pian. On myös Suomen ja suomalaisten etu, että kehittyvät maat saavat rokotettua väestönsä pikimmiten.

Kansainvälinen COVAX-aloite pyrkii varmistamaan, että köyhimmätkin maat saavat niille kuuluvan osuutensa koronarokotteista. COVAXin tavoitteena on toimittaa vuoden 2021 loppuun mennessä 2 miljardia rokoteannosta, jotta myös alhaisemman tulotason maissa saadaan riskiryhmät ja terveydenhuoltohenkilöstö rokotettua, arviolta noin 20 % väestöstä. COVAXia johtavat Maailman terveysjärjestö WHO ja kansainväliset yhteenliittymät CEPI ja GAVI. UNICEF toimii COVAXin pääasiallisena rokotteiden hankkijana ja jakelijana. Nämä monenkeskiset koronatoimijat tarvitsevat tänä vuonna paljon varoja ennätyssuureen koronarokotejakeluun.

Mitä Suomi voi tehdä?

  • Suomi on osana EU:n Team Europe -aloitetta tehnyt 2 miljoonan euron apulupauksen COVAXille kehittyvien maiden rokotesaatavuuden tukemiseksi. Suomen tulee toteuttaa tukilupauksensa COVAXille mahdollisimman pian
  • Suomen tulee myös harkita tukimääriensä kasvattamista monenkeskisille koronarokotetoimijoille, sillä nyt varmistetuilla resursseilla globaalin rokotekattavuuden saavuttaminen kestää pitkään, ja lisää tukea tarvitaan
2. Kehittyvien maiden valmiutta väestönsä rokottamiseen tulee vahvistaa

Rokotteiden saatavuus ei yksin riitä, mikäli rokotteita ei saada pistetyksi. Monista kehittyvistä maista puuttuu toimiva terveydenhuoltojärjestelmä, joka voisi varmistaa väestön kattavan rokottamisen, koronatestaamisen sekä hoidon. Kehittyvien maiden rokottamisvalmiuden edistäminen on siksi nyt yhtä tärkeää kuin rokotteiden saatavuus.

Koronavalmius terveydenhuollossa edellyttää muun muassa riittävää koulutettua henkilökuntaa, terveydenhuoltohenkilökunnan suojaamismekanismeja koronalta, toimivia logistiikka- ja varastointijärjestelmiä sekä kattavia terveystiedon jakamisen järjestelmiä ja väestön luottamusta terveydenhuoltoon ja rokotuksiin. Kehittyvien maiden terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen tarvitsee edelleen ulkopuolista rahoitusta ja innovatiivisia ratkaisuja.

Mitä Suomi voi tehdä?

  • Suomen tulee tukea kehittyvien maiden kansallisten koronaohjelmien toteuttamista ja niiden terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä erityisesti kahdenvälisissä kehittyvissä kumppanimaissaan monenkeskisten toimijoiden kuten WHO:n ja UNICEFin kautta
  • Suomen tulee puhua rokotemyönteisyyden puolesta vuoropuhelussa kahdenvälisten kehittyvien kumppanimaiden kanssa
3. Rokotusten tulisi olla kaikkien ihmisryhmien saavutettavissa yhdenvertaisesti

Maailman terveysjärjestö WHO:n ja COVAX-aloitteen linjausten mukaan on tärkeää, että kaikilla ihmisryhmillä on yhtäläinen pääsy rokotuksiin niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa. Mikään haavoittuva ryhmä ei saa jäädä koronarokotusten ulkopuolelle. Niin kehittyvien kuin kehittyneiden maiden rokotussuunnittelussa esimerkiksi paperittomien, turvapaikanhakijoiden, maansisäisten pakolaisten ja pakolaisten pääsy rokotuksiin on taattava.

Mitä Suomi voi tehdä?

  • Vuoropuhelussa kumppanimaiden kanssa Suomen tulee puolustaa kaikkien ihmisryhmien yhdenvertaista pääsyä rokotuksiin
4. Sitoutuminen monenkeskiseen yhteistyöhön on avainasemassa koronan vastaisessa taistelussa

Korkean tulotason maat ovat varanneet koronarokotteita yli oman tarpeen, ja kahdenväliset sopimukset rokotevalmistajien ja yksittäisten maiden välillä ovat vaikeuttaneet rokotteiden monenkeskistä hankintaa. Koronakriisin pitkittyessä nationalistiset pyrkimykset voivat halvaannuttaa yhteistyötä maiden kesken. Vuonna 2021 kansainvälinen yhteisö pyrkii etsimään yhteisiä ratkaisuja koronakriisiin useissa huippukokouksissa ja eri monenkeskisillä foorumeilla huomioiden mm. YK:n yleiskokouksessa tekeillä olevan julistuksen yhdenvertaisesta koronarokotesaatavuudesta ja WHO:n piirissä tehdyt aloitteet kansainvälisen pandemiasopimuksen laatimisesta ja kansainvälisen terveysarkkitehtuurin uudistamisesta.

 Mitä Suomi voi tehdä?

  • Suomen tulee puolustaa kansainvälistä koronaoikeudenmukaisuutta tulevissa korkean tason neuvotteluissa kansainvälisen avunantajayhteisön ja YK:n jäsenenä. 
  • Suomen tulee keskittää mahdolliset koronarokotehankintansa jatkossakin monenkeskisiin mekanismeihin, jotka huomioivat myös alhaisen tulotason maiden tarpeet.
  • Suomen tulee lahjoittaa mahdolliset ylimääräiset rokoteannokset alhaisen tulotason maille monenkeskisten mekanismien kautta.
  • YK-järjestöt ovat toimineet alusta asti aktiivisesti koronan vastaisessa työssä kaikkialla maailmassa, myös Suomen tuella. Suomen tuki YK-järjestelmälle tulee turvata jatkossakin.

Huhtikuussa 2021
IOM Suomi, Suomen Pakolaisapu, Suomen UNICEF, Suomen YK-liitto, UN Global Pulse Suomi, UN Women Suomi, YK-yliopiston WIDER-instituutti